Hei! Anteeksi hiljaiselo viimeisen parin kuukauden aikana! Pyhitin tämän ajan graduni kijoittamiseen joten en ehtinyt kirjoittamaan blogia. Vielä on loppukokeet ynnä muut koulujutut hoidettavana ja asunto tyhjennettävänä sillä muutan takaisin Jenkkeihin. Ihan selvillä vesillä ei siis vielä olla

Kaikki on kuitenkin tosi hyvin juuri nyt. Vatsani on voinut loistavasti ja olen joulusta lähtien pystynyt lisäämään runsaasti pähkinoita, siemeniä, gluteenittomia viljoja ja enemmän palkokasveja ruokavaliooni ilman oireiluja! Jihuu!

Treeneissä olen pitkään kaivannut uusia haasteita joten nyt olenkin keskittynyt voimatreeneihin juoksun sijaan. Katsotaan kuinka kauan tämä innostaa mutta ainakin toistaiseksi se on ollut tosi hauskaa ja olen odottanut innolla treenejä!

Sitten vielä pikapäivityksen viimeinen aihe eli KOMPRESSIOSUKAT:

Kuulumisiin!

Tuntuuko joskus että olet maalannut itsesi nurkkaan?  Lokeroinut itsesi ja oman identiteettisi niin että olet jumissa?  Monesti ei edes huomata että ollaan jouduttu siihen tiettyyn lokeroon ja jos huomataankin niin silloinkaan ei tehdä muutosta.  Miksi?

Yleensä syynä on pelko ja turvallisuuden tunne siellä tutussa nurkassa.  Muutos on aina haastavaa mutta etenkin silloin jos se koskee omaa identiteettiä, sitä miten itse näkee itsensä ja miten toiset näkevät sinut.  Jos olet tottunut olemaan kaveriporukassa se hiljainen ja ujo tyyppi voi olla todella vaikeaa murtautua ulos siitä muotista.  Päätät että tahdot muutosta mutta se voi tuntua liian vaikealta kun kaikki odottavat sinun toimivan vanhan mallin mukaan.  Ehkä myös uskottelet itsellesi että olet vaan kertakaikkiaan ujo ja hiljainen vaikka sisimmässäsi haluaisitkin saada äänesi kuuluviin.  Ehkä ennen tosiaan olit ujo ja hiljainen mutta nykyään olet saanut lisää rohkeutta ja tahdot jakaa mielipiteitäsi.  Tämä nyt oli vain yksi esimerkki tällaisesta ”lokeroitumisesta” mutta pointtina on että ihmiset muuttuu ja kehittyy.  Siinä on tämän elämän ihanuus ja idea.  Meidän on tarkoitus muuttua sitä mukaa kun opimme ja koemme uutta. Saamme lisää tietoa joka muuttaa ajatusmaailmaamme.  Koemme asioita jotka muokkaavat kehitystämme.  Innostumme uusista asioista, uusista haasteista.

Olen alitajuntaisesti painiskellut asian kanssa jo tovin.  Uskaltaako jättää tuttu ja turvallinen? Ottaako riski ettei muutos tuokaan parempaa?  Olen itse lopulta päättänyt etten anna pelon ja epäilyksen enää määrätä askeleitani.  Sen sijaan suuntaan sinne minne sydämeni käskee.  Tai ehkä maha (”listen to your gut”)

Olen tullut siihen tulokseen että on parempi kulkea kohti jotain kuin juosta karkuun.  Pahin taistelu on yleensä korvien välissä.  Sen takia kannattaa olla varovainen minkä varaan identiteettinsä rakentaa.  Voi olla vaikeaa päästä irti jostain mikä on ollut osana sinua pitkän aikaa, koska ”mitähän kaikki muutkin nyt ajattelee”?  No totuus on, että tuskinpa ne edes paljoa huomaa ja jokatapauksessa tärkeintä on oma tyytyväisyys.  Elämää ei voi elää toisten toiveiden mukaan.  Jos siis olet kirjanpitäjä mutta joka päivä toivoisit että olisitkin palomies niin mitä vielä odotat?  Täydellistä aikaa muutoksen tekoon ei koskaan tule ja riskinä on aina että kaikki ei menekään niin kuin oli toivottu.  Silti uskon että omia haaveita ja kiinnostuksen kohteita kohti kulkeminen on aina parempi kuin ikuinen tyytymättömyys.

” Never regret anything because at one time it was exactly what you wanted”

Rauhaisaa ja onnellista joulua kaikille ja paljon rohkeutta uuteen vuoteen!

Ajattelin tänään edelliseen postaukseeni liittyen valottaa miksi päädyin noudattamaani ruokavalioon ja miten se on muuttunut.  Toivon että tästä joku samankaltaisten ongelmien kanssa kamppaileva saa apua.  Kerroinkin edellisessä postauksessa lyhyesti vatsaoireistani, turvotuksesta/nesteen kertymisestä, nivelsäryistä, lihassäryistä, mahakivusta, ummetuksesta, ripulista, ja väsymyksestä.  Pyrkiessäni näistä eroon päädyin ajan mittaan SCD tyyliseen eli Specific Carbohydrate Diet tyyliseen ruokavalioon (paitsi vegaaniseen eettisistä ja ekologisista syistä).

Eli mikä on SCD?  Lainatakseni suomenkielisiltä SCD sivuilta:

” SCD -ruokavalio perustuu pitkäketjuisten ja kompleksisten hiilihydraattien poistamiseen crohnin tautia, keliakiaa tai colitis ulcerosaa (ja reumasairauksia) tai ruuansulatusjärjestelmän toiminnallisia häiriöitä sairastavien henkilöiden ruokavaliosta.  SCD -ruokavalion hiilihydraatit koostuvat ainoastaan monosakkarideista, jotka eivät tarvitse vatsahappokäsittelyn lisäksi pilkkomista, vaan ne imeytyvät suoraan suolen pintasolujen läpi verenkiertoon.  SCD -ruokavalion avulla suolisto saa riittävästi aikaa toipua ja ravinteet pääsevät esteettä imeytymään.  Ruokavalion kirjaimellinen noudattaminen on tuonut monille käyttäjilleen pitkiä oireettomia jaksoja ja useimmille myös hallitun remission”.

Tämä ruokavalio on siis laktoositon, gluteeniton ja sokeriton.  Lisää ruokavaliosta voi lukea SCD sivuilta jonka linkin liitän postauksen loppuun.

Itse päädyin tähän ruokavalioon askel kerrallaan ja puoli vahingossa.  Jo oireideni alkuvaiheessa huomasin että gluteeni ja viljatuotteet olivat pahimpien ärsykkeiden joukossa ja olo koheni jonkin verran jätettyäni ne pois.  Maitotuotteita en osannut epäillä ennenkuin vasta vuosia myöhemmin.  Tähän vaikutti myös se että tuolloin söin laajalti vegetaarisesti ja luulin maitotuotteiden olevan tarpeellisia proteiinin ja kalsiumin saannin takaamiseksi.  Tuolloin käytin vielä myös joitain keinotekoisia makeutusaineita kuten sucraloosia yms jotka olen ne pois jätettyäni huomannut suolelle tuhoisaksi (Ja muutenkin ravintoarvoltaan aivan turhaksi).  Nyt viimeisen puolentoista vuoden aikana on vatsani toiminta parantunut koko ajan ja vointi on kohentunut.  Ainoat pahat oireiden palaamiset ovat olleet homeisen ruoan laukaisemia mutta muuten olen ollut nyt viime kuukausina täysin oireeton.  Tästä syystä uskaltauduin nyt reilu viikko sitten kokeilemaan gluteenittomien viljojen lisäystä ruokavalioon ja ilokseni se meni erittäin hyvin!  Ei oireita!  Ainoa mistä mahani ei vaikuta pitävän on riisi mutta muuten kaikki kokeilemani gluteenittomat viljat toimivat.  On mukava pystyä laajentamaan ruokavaliota ilman ainaista pelkoa oireiden paluusta.  Tätä viljakokeilua ennenkin olin kyllä laajentanut jo ruokavaliota runsaasti perus SCD dieetistä lisäämällä bataatteja, perunaa yms.  Tiukinta SCD dieettiä noudatin vain joitain kuukausia jona aikana olo koheni jo niin paljon että pystyin kokeilemaan lisäyksiä.

Uskon todella että tästä voi olla apua niille jotka ovat jo ”kaikkea” yrittäneet ja silti kamppailevat vakavasti elämää häiritsevien oireiden kanssa.  Joissain tapauksissa on pysyttävä ruokavaliolla loppuelämä ilman mitään lisäyksiä mutta uskon että oireiden hälvetessä se on sen vaivan väärti.  Minulla oli selvästi onnea ja suolistoni rauhoituttua pystyn jo syömään ruoka-aineita joista aikaisemmin sain oireita.  Kannattaa siis yrittää!  Olen vasta viime aikoina kunnolla oppinut ymmärtämään että muutosta ei pidä pelätä.  Tai ainakaan antaa pelon estää muutosta.  Sillä toistamalla vanhoja toimintamalleja ei mitenkään voida päästä eri lopputulokseen.  Jos haluaa muutosta on rohkeasti kokeiltava jotain uutta.

Hyvää joulunodotusta ja iloista mieltä kaikille!

Ja linkki SCD sivuille: http://www.scd-fi.info

Heips! Kiirettä pukkaa mutta tulin vain äkkiä kertomaan yhden hengen ihmiskokeesta joka on parhaillaan menossa. En muista olenko avannut täällä sen kummemmin vatsaoireideni historiaa joten nyt tulee lyhyt kertaus siihen miten tähän pisteeseen on päädytty ja mihin päin pyritään. Elikkä ensimmäiset lievät oireet alkoivat lukion viimeisellä kun jalat turposivat päivän mittaan. Liikunta auttoi saamaan nesteet kiertoon joten se ei vielä silloin häirinnyt minua niin paljon. Sitten yliopistoon mentyäni heräsin yhtäkkiä eräänä aamuna aivan turvonneena (ja kun sanon turvonneena niin viittaan nesteen kertymiseen enkä niinkään ilmaan). Tätä turvottelua jatkui kolme-neljä kuukautta jolloin kävin kaiken maailman erikoislääkäreillä ja testeissä ja kaikki tuli aina normaalina takaisin. Minulla epäiltiin sydämen läppävikaa ja ties mitä kauheuksia mutta vastausta ei löytynyt. Turvotus jatkui, välillä pahempana, välillä lievempänä. Pahimmillaan minulla oli 5-6kg nestettä kertyneenä joka meikäläisen kääpiössä kropassa on jo aika huimasti. Välillä en pystynyt taittamaan polvea kun jalat olivat niin turvonneet ja silmiä oli vaikea saada auki aamulla. Nivelet ja lihakset särkivät jatkuvasti, maha kipuili ajoittain, ja päässä oli jotenkin sumuinen olo. No, lopulta viisaat vanhemmat pohtivat että oireet kuulostivat jonkun sortin allergialta ja niin sitten rupesin testaamaan ruokavalion vaikutusta.

Jätettyäni gluteenin pois olo parani huimasti! Pahin turvotus lähti pois ja pystyin taas jatkamaan treenejä joukkueessa. Jätin muutkin viljat pois koska turvotusta ja oireilua tuli silti ajoittain. Seuraavat reilut neljä vuotta kärsin vieläkin oireista pari kertaa kuussa. Kun turvotus iskee, kestää ainakin viikon ennenkuin se laskee ja nivelsäryt ynnä muut katoaa. Tällä tavalla kituutin menemään vuosia koska ajattelin että se ei tästä vaan paremmaksi muutu. Sitten viime syksynä jätin maitotuotteet pois vegaaniksi ryhdyttyäni ja olo koheni ihan huimasti! Ei enää turvotteluja ja muita oireita. Olen ollut niin iloinen että olen pystynyt elämään normaalisti taas. Ainoat kerrat kun turvotusta on tullut vegaaniuden jälkeen on kun söin jotain homeista. Selvästi vatsani/suolistoni on edelleen arka mutta 99% se on nyt hyvä! Ja koska maha on ollut niin hyvänä nyt jo pidemmän aikaa päätin vihdoin uskaltautua kokeilemaan gluteenittomia viljoja ruokavaliooni. En tee tätä siksi että minulla olisi huono olo nykyisellä ruokavaliolla (päinvastoin!) tai että olisin tylsistynyt nykyiseen. Teen tämän siksi että olisi mukava pystyä syömään näitä ruokia silloin kun on tarve. Esimerkiksi matkustus, kyläily ym. on paljon helpompaa jos ei ole niin paljon rajoituksia. Viljat ovat myös ihan perusterveellistä ruokaa joista kasvissyöjäkin saa kätevästi proteiinia, kuituja ja mineraaleja. En myöskään tahdo olla tahallaan ”hankala tapaus” jos menen vaikka jonkun kotiin ja siellä sitten ihmetellään että mitä voi laittaa ruoaksi jos mitään viljoja ei voi käyttää. Monet kun ovat niin tottuneita sisällyttämään niitä ruokiin että niiden välttäminen voi tuntua todella haastavalta.

Joten sen takia nyt aloitin kokeilun. Katsotaan miten kroppa reagoi gluteenittomien viljojen lisäykseen. Rakastan hedelmiä ja vihanneksia joten varmasti syön näitä runsaasti edelleen tulevaisuudessa mutta jos gluteenittomat viljat eivät aiheuta oireita niin ne voivat olla hyvä lisä ja vaihtelua.

Että sellaista täällä. Raportoin sitten myöhemmin miten meni

Hyvää joulunodotusta!