Olisikohan se niin että talvi on nyt tullut? Perjantaina verhoutui koko maa muutamassa tunnissa lumivaipan alle. Olin odottanut tätä hetkeä kauhunsekaisin tuntein sillä muutaman viikon takainen juoksu räntäsateessa kummitteli vieläkin mielessä. Yritän aina löytää positiiviset puolet asioista mutta tuolla lenkillä taisi tulla kerrattua kaikki tuntemani kirosanat ainakin pariin kertaan. Kun pääsin jäässä ja läpimärkänä takaisin sisälle olin vain onnellinen että selvisin lenkistä telomatta itseäni liukkaalla sohjolla. Tajusin kuitenkin onneksi jälkeenpäin että näitä lumisia juoksuja tulee väistämättä lisää ja minun omassa vallassani on se tuleeko niistä ikäviä vaiko ihania. Päätin siis että aionkin tulevaisuudessa tykätä lumessa juoksemisesta. Tämä päätös pääsi testiin perjantain runsaan lumipyryn myötä. Ja kuinka ollakaan sehän toimi hyvin! Sankassa lumipyryssä juostessa tuli ihan joulufiilis ja ”kilisee kilisee kulkuset” taisi soida päässä myös hyvän tovin. Ainoa miinuspuoli oli erittäin huono näkyvyys joka teki juoksusta vähän pelottavaa. Olen tarpeeksi onnettomuusaltis jo normaalisti niin silmät kiinni juostessa riski taitaa kasvaa eksponentiaalisesti. Pakko oli nimittäin juosta silmät suurimmaksi osaksi kiinni koska silmille läiskivät lumihiutaleet tuntuivat jäisiltä neulasilta, auts! Mutta kaiken kaikkiaan se juoksu ei ollut mikään huono ja seuraavana päivänä olinkin jo innoissaan lumessa juoksemisesta kun lumisade oli lakannut ja jäljellä oli vain se ihana lumen tuoma valoisuus! Piristää kyllä niin ihanasti toi valoterapia.
Nastalenkkarit taitaa kyllä olla ehdoton hankintojen listalle koska niin ihanaa kuin tuo lumi onkin niin on se vaan hirmu liukasta! Sunnuntain lenkillä meinasin pari kertaa lentää kunnolla selälleni kun juoksulenkki vaihtuikin yhtäkkiä luisteluksi ilman varoitusta. Taitaa siis olla ihan hyvä että lumet nyt hetkeksi sulivat pois. Saan vähän lisäaikaa hankkia kunnon kengät näille keleille. Mutta pakko sanoa että vähän jään kaipaamaan sitä lumista maisemaa. Kaikki on niin kaunista lumiverhon alla. Niin, ja se valo. Mainitsinko jo valon? 
Haha, sitä tullaan myös kaipaamaan!
Kovemmilla pakkasilla jää mietityttämään että minkälaisilla hanskoilla pärjäisi sormien jäätymättä kuolioon? Näillä keleillä vielä sormikkaat plus lapaset yhdistelmä toimii mutta pahoin pelkään että kovemmilla pakkasilla sormet ei niissä pärjää. Mulla ainakin juostessa jalat haalii kaiken veren itselleen niin ettei käsiin riitä mitään…tuloksena hyvin patrioottiset sinivalkoiset sormet:)
Noh, seuraavia lumipyryjä odotellessa ei muuta kuin otetaan ilo irti sulista teistä! Mukavaa viikkoa kaikille!