Maasto raastot

Huikea päivä lauantaina PM maastoissa! Oli mahtavaa päästä kunnon maastokisoihin parin vuoden jälkeen! Maastot ovat aina maratonin ja puolimaratonin ohella olleet lempparikisojani. Siinä on vaan jotain älyttömän hauskaa kun saa juosta piikkarit jalassa nilkkaa myöden kunnon mutavellissä. Ja niin tuskaisia kuin ne mäet olivatkin niin kyllä niitäkin oli hauska juosta pitkästä aikaa. Tai ainakin alamäkiä, haha.

Valmistautuminen maastoihin oli taas suoraan ”miten ei kannata valmistautua kisaan” kirjasta. Älyttömän raskas kouluviikko takana ja perjantai kruunasi koko komeuden. Lähdin koululle kahdeksalta ja sain vihdoin tuskaisan bioinformatiikan koodaustehtävän valmiiksi vähän yli neljä. Siinä vaiheessa huomasinkin että nälkä oli jo niin paha että olisin voinut järsiä omaa kättäni. En suosittele ennen kisaa. No, ei auttanut muu kuin juosta kotiinpäin ja siitä sitten vielä postiin ja kisa-asua hakemaan Vantaalta. Sääliksi kävi kuskia joka joutui istumaan takamukseen ammutun karhun kanssa autossa. Olen nimittäin yleensä iloinen ja positiivinen ihminen mutta auta armias jos on kova nälkä! Taitaapi olla isältä peritty ominaisuus mutta toisaalta se kai tarkoittaa että olen aika helppohoitoinen. Kunhan muistaa ruokkia niin pysyn tyytyväisenä:)

Illalla kuitenkin kotiin päästyäni sain syötyä kunnolla ja seuraavana aamuna olikin taas normaali energinen ja pirteä olo! Valmiina kisaan! Paikan päällä oli ihan älyttömän kylmä mutta kiitin onneani että torstain räntäsateet päättivät pysyä poissa. Jännitti juosta taas ekaa kertaa yli pariin vuoteen piikkarit jalassa mutta hyvinhän ne toimivat eikä edes ole tullut mitään jälkikipuiluja. Matkana meillä naisilla oli 7,5km ja itse olin unohtanut tarkistaa montako kierrosta meidän piti juosta. Se olikin sitten hauskaa arvailua kun yritin arvioida kuinka pitkään oltiin juostu ja josko nyt olisi jo viimeinen kierros. Luulin toiseksi viimeisen kierroksen olevan viimeinen ja vedin lopussa pienen spurtin yhden edelläni olevan ruotsalaisen ohi. Voitte arvata järkytykseni kun sitten tajusin että olikin vielä kokonainen kierros reittiä jäljellä, haha. Onneksi sain kuitenkin pidettyä aikaansaamani eron ja vältyin nololta ohitukselta lopussa. Ja meillä suomen joukkueessa olikin oikeita teräsnaisia ja joukkuekulta saatiin kantaa kotiin. Janicalta ja Johannalta upeat juoksut sekä myös muilta suomalaisilta!

Mahtava päivä kaiken kaikkiaan. En osaisi kuvitella parempaa tapaa viettää lauantaipäivää! Nyt näillä energioilla uuteen viikkoon.