Juoksuharjoittelussa usein kuulee että kehitystä ei tule muuten kuin juoksemalla. Ja se on kyllä mielestäni totta. Mikäs sen parempi tapa kehittyä juoksussa kuin tehdä sitä itseään? Kestävyys paranee kun lenkkipoluilla viettää enemmän aikaa. Mutta entä jos haluat myös asettaa tavoitteita? Tulla nopeammaksi? Siihen ei riitä että lenkkimäärät kasvaa. Ainakaan tietyn pisteen jälkeen. Kasvattamalla kilometrimääriä kunto kohenee kunnes yhtäkkiä tulee piste jonka jälkeen ekstra kilometrit pikemminkin syövät kuntoa. Etenkin jos elämässä on muitakin kiireitä ja velvollisuuksia kuten työ tai opiskelu. Tällöin palautuminen voi jäädä liian vähäiseksi ja pitkät lenkit nakertavat kuntoa ja uuvuttavat pikkuhiljaa. Joskus katoaa jopa iloisuus juoksusta ja juoksu alkaa tuntumaan työltä. Askel rupeaa painamaan ja lenkeistä päästään läpi mutta vauhdit hidastuvat tai jynnäävät paikallaan. Tämä on syy miksi juoksussa enempi ei ole parempi vaan maltti on valttia! (Saisiko vielä pari kliseetä mahtumaan tuohon lauseeseen? 
Paljon kehittävämpää kuin hitaat ”marjanpoiminta” lenkit on lyhyemmät mutta vauhdikkaammat juoksut. En ole koskaan ymmärtänyt tätä hitaan pitkän lenkin treenifilosofiaa. Intuitiivisesti se tuntuu vaan niin väärältä. Ja tiedän että tässä kohtaa moni on varmasti eri mieltä mutta voin vain puhua omasta kokemuksestani ja näyttönä on oma kehitykseni. Jos tahdon juosta kovaa maratonilla miksi treenaisin hidasta hölkkää? Minun ykkösvinkkini jokaiselle olisi treenata suurin osa lenkeistä sitä vauhtia mitä tahdot kisassa juosta! Ja koska on lähestulkoon mahdotonta pitkällä tähtäimellä pitää korkeana sekä intensiteettiä että juoksumääriä ilman loukkaantumisia tai ylikuntoa, on jostain karsittava. Karsi siis mieluummin pois niitä ”höttökilometrejä” jotka vaan uuvuttavat ja turruttavat kroppaa ilman kunnon kehittävää vaikutusta. Voiko maratoonari sitten treenata näin vähillä kilometreillä? Eikö korkea volyymi olekaan maratoonarin treenin perusta?
Uskoisitko jos kerron että omat tulokseni ovat tulleet melkeinpä ilman vetoja, intervalleja tai PITKIÄ pitkiä lenkkejä? Viisikymmentä minuuttia kisavauhtia on mun perus treeni. Siinä se. Niin helppoa se on. Ei tarvita mittareita, sykkeitä tai laktaatteja. Ja nautin joka juoksusta koska rasitus tulee aina fiiliksen mukaan.
Jos sinulla on pidemmän aikaa kunto jämähtänyt paikoilleen niin olisiko aika kokeilla jotain uutta? Vähemmän kilometrejä, enemmän lepoa ja enemmän vauhtia!
13 Responses
A.Perälä
Pidätkö kirjaa treeneistäsi? Olisi kiva nähdä joku viikko koottuna. Itse kirjotan tuonne blogiini (linkki tuossa nimessä) yleensä kerran viikossa, listaan treenit ja sitten höpisen jotain omituista
Omalla kohdallani voin sanoa, että maraton ei ikinä tulisi sujumaan kunnolla ilman pitkiä lenkkejä. Vaikka kunto olisi kuinka hyvä tahansa, niin jaloilta vaan loppuu iskunkestävyys 30km jälkeen jos takana ei ole riittävästi pitkiä lenkkejä. Sama juttu jos juoksee pelkästään pehmeillä alustoilla. Itselläni on tästä karvas kokemuskin. Treenasin reilut pari vuotta sitten tammikuun 2013 Dubain maratonille. Talvi tuli tuolloin Suomeen pysyvästi jo marraskuun puolivälissä. Viimeiset 2kk treenit piti tehdä pehmeässä lumessa juosten tai juoksumatolla, joka on myös pehmeä juoksualusta. Tunsi kuntoni olevan tavoitteen mukainen (alle 2:50) mutta itse kisassa jalat alkoivat jo puolimatkassa olla aivan loppu, eivät vaan kestäneet asfaltti-iskutusta. Keskeytin 27km kohdalla kun etureidet olivat kuin 2 pölkkyä eivätkä toimineet lainkaan. Tuntui tosi hölmöltä keskeyttää, sillä muutoin tunsin jaksavani hyvin ja hengitys pelasi loistavasti. Jalat vaan eivät toimineet, minkä luulen johtuneen juuri siitä, että ne eivät tärkeimmällä treenijaksolla saaneet iskutuksen kestoa harjoitettua likimainkaan riittävästi. Toki yksilöiden välillä on suuria eroja, mutta itse en näe hyvän maratontuloksen olevan kohdallani mitenkään mahdollinen ilman säännöllisiä pitkiä lenkkejä. Ainakin 2-3kk ennen maratonia niitä tulee olla riittävästi ohjelmassa, tietty tv-kovien yms. ohella. Oho, tulipa tekstiä.
Elisa Karhu
En pidä treenipäiväkirjaa mutta melko lailla samalla kaavalla menevät treenit viikottain varsinkin kun on opiskelujen kanssa kiirettä. Ja tosiaan yksilöitähän me kaikki ollaan ja eri tyylit treenata sopii eri juoksijoille. Oikeassa olet ainakin tuon iskutuksen suhteen. Siihen menee jonkin aikaa totuttaa jalkoja kun asfaltti on niin kova alusta kisan aikana. Vähän jännittää itseäkin että miten tämä monen kuukauden juoksumatolla treenaaminen vaikuttaa siihen!
Elisa Karhu
Kävin kurkkaamassa blogiasi ja sinulle tosiaan tulee paljon kilometrejä juoksupäiville! Itse olen selvinnyt paljon vähemmillä kolotuksilla ja saanut mahtavasti energiaa treeneihin vähentämällä kilometrejä mutta ymmärrän kyllä että jokaisen täytyy löytää itselleen sopiva plani
hyvä kuitenkin että pidät muutaman lepopäivän juoksuta koska muuten varmaan noi kilometrimäärät voisi tuottaa ongelmia. Tsemppiä treeneihin ja toivottavasti lonkkakipu katoaa!
Karri K
Kiitos hyvästä tekstistä. Tota oon itekkin miettinyt et pitäis ehkä kokeilla tolla tavalla. Oon sellanen henkilö joka hölkyttää omaa vauhtia ja välillä omasta mielestäni tai mulle vaikeaa vauhtia. En voi rehellisesti sanoa et treenaisin kovaa. Kisoissa sit yritän jotain utopistista ennätystäni mitä kilometrivauhtia en oo juossu ku radalla vetojen muodossa. Noo hyvin pikkuhiljaa kehityn ja aion viel tehdä ennätykseni.
Elisa Karhu
Hidaskin kehitys on kehitystä ja usein maltillisemmalla tyylillä voi välttää vammoja jotka pysäyttävät kehityksen kokonaan. Ja ei se mitenkään väärin ole jos hölkkäilee vaan huvikseen! Juoksun tulisi ennen kaikkea olla hauskaa! Ei kaikkea tarvitse tehdä verenmaku suussa
Katju
Hyviä vinkkejä maratontreenaamiseen! Näitä itsekin aina pohdiskelen. Oma kehitys juoksuvauhdissa tyssäsi vähän aikaa sitten yllättäen ja luulen sen johtuvan juurikin näistä suurista määristä ”tyhjiä kilometrejä”. Oonkin nyt alkuvuonna keskittynyt enemmän myös vk- ja mk-treeniin ja karsinut kilometrejä. Toivottavasti tuottaa tulosta
Elisa Karhu
Kiva että olet uskaltanut koittaa jotain uutta ja toivottavasti se pian näkyy tuloksissa! Tärkeintä on pitää rentous ja hauskuus juoksussa, silloin tulokset paranee myös:)
Malla
Sitä ei välttämättä lähtisi ollenkaan lenkille, jos miettisi aina että nyt juostaan sitten vauhdilla. Helpompi lähteä, jos antaa itselleen luvan myös nauttia. Usein siinä lenkin keskivaiheessa, kun on tarpeeksi kauan mennyt mukavuusalueella, tulee sitten sellainen olo että voisi lisätä vähän vauhtia. Lopulta saakin ihan hyvän reippaan lenkin aikaiseksi. Minulla intuitio sanoo, että pitkät lenkit kehittävät palautumiskykyä.
Elisa Karhu
Tottakai lenkistä tulisi nauttia eikä vaan aina hampaat irvessä paahtaa menemään! Kiihtyvät lenkit onkin yleensä parhaimpia kun voi nostaa vauhtia juuri niin kovaksi kun sinä päivänä tekee mieli. Tai olla nostamatta jos tuntuu että hitaampi lenkki on tarpeessa
Sofia
Itselläni kävi viime syksyn ja talven aikana niin, että olisin innostuksissani kuvitellut, että jos lisään harjoittelua niin kuntoni nousee nopeammin. Mitenkäs kävikään? Olinkin saanut itseni hienoon rasitustilaan josta meni toipua noin 3 viikkoa. No onneksi tilanne on nyt korjaantunut ja olen vähentänyt lenkkien määrää ja alkanut toden teolla panostamaan laatuun. Juoksu tuntuu todella hyvältä ja ai että kun nautin kun askel lentää aina lenkillä
Joten komppaan tekstiäsi! Enemmän lepoa. Niin se juoksu kulkee. 
Ja noista mittareista. Itse en käytä sykemittaria tai mitään mikä kertoisi dataa lenkistäni. Ahdistun sellaisista ja nautin kun saan vaan mennä. Ainut mitä käytän niin on kello, että nään koskas on aika mennä kotiin.
Tosin olen eri mieltä tuosta pitkän lenkin tärkeydestä. Minulla hidas pitkä lenkki varmistaa sen ettei tapahtumassa tule seinä vastaan. Sekä se että korvaisin lönköttelylenkkini kovalla treenillä? Ei onnistuis minulla. Olisin taas ylirasitustilassa ja juoksusta menisi ilo. Nautin kun saan taapertaa. Ei sillä ettenkö juoksisi reippaasti tai kovaa. Teen kerta viikkoon sellaisen lenkin.
Venytteletkö paljon? Tuntuu, että itselläni se tuppaa jäämään joskus. Oon vähän laiska siinä
Elisa Karhu
Hyvä että juoksu kulkee
Tosiaan en tarkoittanut etteikö pitkistä lenkeistä olisi mitään hyötyä mutta ITSE olen huomannut että ~ 90min reippaammin on kehittävämpää kuin 2+ tuntia hitaasti. Tämä on kuitenkin vaan oma tuntemukseni jonka halusin jakaa siltä varalta että joku muu voisi siitä hyötyä. Ja venyttelen aivan liian vähän! Lähinnä ohimennen koitan saanko kädet varpaisiin mutta siinä se…pitäisi tsempata 
Sofia
Okei
eikö siulla tuu rasitusoireita kun juokset lenkit sitten reippaasti/kovaa aina? :0 jos ei niin oot kyl hyväkuntonen. 
kuinka monta kertaa viikos juokset? Ja teetkö juoksemisen lisäks jtn muutakin harjoittelua vai juoksetko pelkästään? Sori kyselytulva. Kiinnostaa vaan kauheena 
Elisa Karhu
Ei tule rasitusoireita ja palautuminen on ollut tosi nopeaa. Todella harvoin olisi lihakset seuraavana päivänä kipeänä tai jotenkin uupunut olo juostessa. Uskon että tähän vaikuttaa paljon riittävä lepo sekä ravinto. Juoksen yleensä 7 kertaa viikossa mutta teen hyvin vähän jos ollenkaan mitään muuta treeniä. Opiskeluihin kuluu paljon aikaa joten lähinnä istumalihaksia treenaan
Ja ei tarvitse pyydellä anteeksi kysymyksiä! Kiva vaan kun jaksat kommentoida! 