Hei taas! Pahoittelut että kisaraportin päivittäminen venyi näin pahasti! Koulussa on ollut tosi kiireistä nyt viime aikoina ja tietysti on pitänyt sitten ehtiä vielä juostakin, joten jostain täytyi karsia. Mutta kuten otsikosta joku viisas saattaa arvata niin kisa ei mennyt ihan putkeen. Kaiken kaikkiaan se oli elämäni surkein kisa ja lähes kaikki mikä olisi voinut mennä pieleen meni pieleen:) Yksi ehkä tunnetuimmista nyrkkisäännöistä kisaan valmistautumisessa on että älä missään nimessä muuta ruokavaliota ennen kilpailua. Osaan kyllä hyvin näin neuvoa muita mutta sitten tyhmänä itse rupesin syömään (suuria määriä) mangoa ensimmäistä kertaa elämässäni noin viikkoa ennen kisaa. Ensin en huomannut mitään suurta eroa olotilassa mutta muutaman päivän jälkeen ruoansulatus alkoi hidastua ja tuntui että maha oli jotenkin menossa ”tukkoon”. Ajattelin tämän johtuvan stressistä kun viikolla ennen kisaa oli kokeita ja esitelmiä enkö osannut yhdistää sitä mangoon. Kuinka hedelmä nyt voisi aiheuttaa tällaisia oireita? Sitten yhtäkkiä huuliini rupesi ilmestymään hirveitä vesirakkuloita ja loppuviikkoa kohden maha oli aivan jumissa, olo älyttömän turvonnut ja kroppa keräsi nestettä samalla tavoin kuin ennen viljoista luopumistani. Lihaksia ja niveliä kolotti nesteen aiheuttamasta paineesta ja perjantaina Haagiin suunnatessani tiesin jo ettei tästä hyvää seuraisi. Siinä vaiheessa tajusin sitten mangojen olleen kaiken takana mutta oli jo liian myöhäistä. Yritin pitää mielialan korkealla ennen kisaa mutta tiesin että kortit olivat minua vastaan. Vuosien kokemuksesta turvotuksen kanssa treenaamisesta tiesin että vauhtini hidastuvat tuolloin ihan älyttömästi ja lihas ja nivelkivut tekevät juoksusta yhtä tuskaa. Lenkki päivää ennen kisaa oli yksi tuskanmarssi.
Kisa-aamuna pohdin mitä kannattaisi tehdä. Jättääkö kisa väliin? Juostako se vaan treeninä läpi? Tämä ei kuitenkaan ole omaa ”tyyliäni”. Jos kilpailuun mennään niin sitten mennään täysillä. Mitä ikinä se tarkoittaakin sinä päivänä. Päätin siis aamulla että lähden kisassa ennätysvauhtia tavoittelemaan kuin mikään ei olisi pielessä. Go big or go home! Am I right? 
Loppujenlopuksi tämä päätös saattoi olla huono koska se johti elämäni kanttaukseen, haha. Mutta no regrets! Juoksin ekan kympin muutamia sekunteja enkastani ja 15km meni vielä tosi hyvään aikaan mutta sitten katastrofi iski. Alusta lähtien juoksu oli tuskaa kun tuntui kuin olisin ollut kuudennella kuulla raskaana ja jalat olivat turvonneet niin pahasti että reidet hankasivat kuin hiekkapaperilla koko matkan. Onnistuin kuitenkin pitämään vauhtia yllä kunnes yhtäkkiä 15km jälkeen jalat tuntuivat aivan tyhjiltä. En ole koskaan edes maratonilla törmännyt siihen kuuluisaan ”seinään” mutta nyt löysin sen Haagin puolikkaalta. Olin ollut niin turvonnut ja koska mahani oli aivan jumissa en ollut saanut syötyä normaalisti päivinä ennen kisaa. Tämä sitten kostautui totaalisena energian loppumisena. Viimeiset 5-6km laahustin maaliin ja jouduin pysähtymään ja kävelemään 10+ kertaa näiden kilometrien aikana. Ikinä en ole kävellyt kisassa mutta tulipahan sekin nyt koettua. Täytyy sanoa kyllä että kannustus oli mahtava reitillä ja ilman niitä ihania ihmisiä en tiedä olisinko pystynyt hoipertelemaan maaliin asti. Kun pysähdyin paikalleni ajatellen että särkevät ja turvonneet jalkani eivät pysty kannattelemaan minua enää hetkeäkään ryhtyivät katsojat huutamaan kannustuksia. Niiden antamilla voimilla kun hölkkäsin eteenpäin puhkesivat kaikki raikuviin aplodeihin. Ihan mahtavaa vaikka näytin varmasi aika säälittävältä tapaukselta:) Maaliviivan taisin ylittää lopulta joskus vähän 84 minuutin jälkeen. Nolotti aika perhanasti sillä usein juoksen pitkät lenkitkin nopeampaa. Silti kisasta jäi hyvä fiilis ja jo maalissa nauratti koko tilanne. Tämän jälkeen tiedän selviytyväni mistä tahansa!
Nyt parannellaan jalkoja ja suunnataan kohti seuraavaa kisaa! Toivottavasti paremmalla onnella ja lienee turhaa sanoa että mangot ovat nyt ikuisesti mustalla listalla. Lakattuani syömästä niitä lähti turvotus muutamassa päivässä ja maha rupesi jälleen toimimaan. Mysteerisesti ilmaantuneet vesirakkulat katosivat myös heti. Noh, nytpä ainakin tiedän mitä EI tehdä ennen seuraavaa kisaa!
Mukavaa viikkoa kaikille ja nauttikaa tästä ihanasta VALOSTA! Ehkäpä se kevät sieltä tulee:)
6 Responses
Sofia
Voi ei!!! Kuulostaa pahalta!! No ens kerralla menee sit paremmin
Elisa Karhu
Haha joo se oli niinkuin kaikki mun kisapainajaiseni olis käynyt toteen yhtenä päivänä
Mutta ei auta kuin kääntää nokka kohti seuraavia kisoja!
Sofia
Mietin tässä kun tuossa tekstissä luki että juokset pitkät lenkit kovempaa kuin 21,1 km 84 minuuttiin niin kuinka kovaa juokset siun lenkit? :O ja kuinka kauan siun pitkät lenkit yleensäkin kestää?
Sinun ”Enempi on parempi?”- tekstissä kerroit, että juokset suurimman osan lenkeistä kilpailuvauhtia. Sinun harjoittelutyyli kuulostaa varsin mieleenkiintoiselta ja olen tässä miettinyt, että uskaltaisiko sitä hitaiden lenkkien sijasta vähän vauhtia nopeuttaa ja lyhentää pitkistä, koska se kyllä kuulostaisi kovin houkuttelevalta että saisi juosta hieman lyhyempään mutta reippaammin. Mitä luulet? Uskaltaako tällainen hidas etana kokeilla tuollaista harjoittelumuotoa?
Vai onko enemmän tuollaisille Super hyväkuntoisille? 
Ja sitten vielä yksi juttu: Miten harjoittelit silloin kun aloitit juoksemisen? Juoksitko silloinkin fiilisten mukaan vai noudatitko jotain harjoitusohjelmaa?
Ja syötkö koskaan karkkia? 
Oot mahtava inspiraation lähde ja esimerkki juoksijana
Elisa Karhu
Moi! Ensinnäkin kiitos ihanista sanoista! Piristi mun päivää:)
No juoksuvauhdit vaihtelee vähän fiiliksen ja levänmäärän mukaan mutta yleensä tässä talvella on ollut peruslenkit jotain 5:50 paikkeilla. Välillä kovempaa ja välillä sit vähän hiljempaa mutta ei juurikaan 4:10 hitaampaa. Mun pitkikset on yleensä 80-90min mutta en ole juossut niitä nyt koko talvena kun olen juossut pelkästään juoksumatolla. Pitkiksetkin tykkään tehdä kovaa (lähellä kisavauhtia) ja pidän niitä kovimpana harjoituksena. Ehdottomasti kuka vain voi harjoitella tällä tyylillä! Tärkeää on vain muistaa että levosta täytyy pitää huolta sekä riittävästä ravinnosta. Ja jos joku päivä tuntuu ettei vaan kulje niin älä puske väkisin vaan juokse silloin hitaammin. Kannattaa myös pitää ainakin yksi täysi lepopäivä jollei ole tottunut siihen kuormitukseen/intensiteettiin. Aloitin juoksun mun USAn lukion juoksutiimissä ja juoksin sen ohjelman mukaan. Myöhemmin juoksin muutaman vuoden yliopiston kilpajoukkueessa mutta kehitystä on tullut eniten mun ”fiilis” treeneillä sen jälkeen kun aloin harjoittelemaan omillani. Ja en syö karkkeja
Tsemppiä treeneihin!
Ida
Moi! Luin joulukuun postauksen liittyen sun syömiseen. Olen ollut kasvissyöjä noin 2 vuotta ja kärsinyt myös kauheasta turvotuksesta, johtunee juurikin maitotuotteista ja viljoista joita syön aika paljon.. Nyt olen miettinyt, että asialle täytyy tehdä jotain ja haluisin tosissani siirtyä vegaaniksi. Onko sinulla antaa joitakin vinkkejä ruokailuun? Mitä syödä esim. aamulla? Syötkö koskaan kaura/ruispuuroa? Oletko huomannut muutoksia siirtyessäsi vegaaniseen ruokavalioon? (olen siis kestävyysjuoksija)
Lisäksi muita kysymyksiä: Kuinka pitkä olet ja paljonko painat? (Painoa ei ole pakko sanoa jos et halua) Mitä teet urheiluvaatteille treenin jälkeen? Laitatko joka kerran jälkeen pesuun vai laitatko esim. tuulettumaan?
Elisa Karhu
Moi! Aivan mahtavaa että harkitset vegaanista ruokavaliota! Planeetta, eläimet ja terveys kiittää
No ensinnäkin tärkeintä on syödä tarpeeksi. Vegaani ruoka on usein kevyempää joten määrää täytyy lisätä tuntuvasti etenkin urheilijoilla. Perustana täytyy olla jotain energiatiheämpää kuten viljat(jos ei maha oireita), peruna, riisi jne. Palkokasveista ja vihanneksista proteiinia ja maltillisesti käytettynä myös soijatuotteita. Itse en syö kaurapuuroa aamulla koska viljat ei sovi mun mahalle (turvotusta ja ummetusta, sori jos oli liikaa infoa :)) Mutta jos maha vaan kestää niin se on loistava aamupala! Puuroa ja sekaan esim. Banaania, marjoja jne. Riisistä voi myös tehdä puuroa jos maha kestää. Mulla ehdottomasti tuntuu juoksu paremmalta kuin ennen. Jalat tuntuu kevyemmiltä ja voimakkaammilta. Olen 162cm pitkä ja painoin viimeksi 52.5kg. Urheiluvaatteet levitän kuivumaan lenkin jälkeen ja usein käytän uudestaan jos ei haise