Minulta kyseltiin edellisen postauksen kommenteissa millainen on normaali päiväni. Elikkä tämänhetkinen normipäivä tulee nyt postauksena! Arkeni eroaa täällä USAssa siitä mitä se on Suomessa sillä nyt olen töissä kun taas Suomessa opiskelen. Anyway, tässä tämän hetken normipäivä.
Herään ja katsahdan kelloa noustessani: 5:41. Herätys on asetettu 5:45 mutta jostain syystä sisäinen kelloni herättää aina ennen herätyskelloa. Kampaan naamani ja syön banaanin ruokkiessani perheen koirat. Lenkkarit jalkaan ja kännykästä juoksusoittolista soimaan. Sitten ei muuta kuin ulos ja lenkille! ( jos tuuri on käynyt niin olen saanut värvättyä juoksuseuraa ja silloin hurautan autolla läheiselle trailille) Ekat kilsat tuntuu tuskalta kun kroppa ei vielä ole herännyt ja paahdan ylämäkeen. Onneksi pian jalat kevenee ja sitten voikin nauttia juoksusta. Ja ympäristöstä. Tästä päivästä. Ja elämästä. Juostessa sitä todella tuntee elävänsä ja tuntuu että kaikella on tarkoitus. Tarkoitus olla ja ihmetellä. Nauttia elämästä ja myös haastaa itsensä. Jättää positiivisuutta ja hyvää energiaa jälkeensä. Ei sen kummempaa.
Noin viidenkymmenen minuutin jälkeen juoksumeditaatio on ohi ja ampaisen suihkuun. Työvaatteet päälle ja syömään aamupalaa ja tekemään eväitä: perunaa, banaanismoothieta, mansikoita ja mitälie muuta tuoretta ja herkullista kaapeista löytyy. Yhdeksän maissa lähden töihin ja istun ruuhkassa kymmeneen asti.
Töissä lasken ja kasvatan soluja. Kerään talteen Plasmideja ja lasken vasta-aineita. Ja muuta sellaista kivaa. Lounastauon nautin ulkona auringonpaisteessa ja ja puoli kuudelta pääsen lähtemään kotiin. Sitten vielä noin tunti ruuhkassa istumista. Ja vihdoin kotona!
Ensimmäisenä keittiöön ruokaa laittamaan. (Lue: heittämään asioita mikroon tai vetämään ne suoraan jääkaapista) Papukaija huutaa jos ei se saa jotain hyvää joten vien pähkinää ja hedelmiä lahjukseksi. Syön ja leikin kännykällä ja vaihdan kuulumisia perheen kanssa. Alkaa haukotuttaa ja katson kelloa: oho, se onkin vasta 8:40. Vielä ei kai kehtaa nukkua. Roikun hereillä vielä puolisen tuntia ja sitten lähden iltatoimille ja nukkumaan. Asetan taas herätyksen soimaan vaikka tiedän herääväni ilman sitä.
Sellainen normipäivä. Haha, ei ehkä kaikista jännittävin mutta mun mielestä ihan hyvä 
2 Responses
mermeri
Ei kun just mukavan kuuloinen päivä, arki on sitä parasta
Onko sulla vinkkejä aamulenkkeilyn aloittamiseen? Kokeiltu on satunnaisia kertoja, ja energiat tuntuu vaan olevan ihan nollissa aamuaikaan..
Elisa Karhu
Aamulenkkeilyyn tärkeintä on ehkä omasta mielestäni se että menee säännöllisesti. Itse olen huomannut että jos yritän mennä muutamana päivänä aamulla ja muina päivinä myöhemmin niin silloin se ei vain toimi. Kun taas pääsee siihen rytmiin että juoksee vain aamuisin niin silloin se tuntuu tosi hyvältä ja mun mielestä aamu on just parasta aikaa juosta. Riittävä uni on tietysti myös tärkeää joten paras on jos malttaa mennä nukkumaan ajoissa. Itse tykkään myös varata ainakin puoli tuntia heräämisestä juoksun aloittamiseen. Toivottavasti tästä oli jotain apua mutta tosiaan ensimmäiset päivät/viikko voi olla vaikeaa mutta kun rytmiin pääsee niin aamujuoksut on ihan parhaita!